Ammatillinen opetus tänä päivänä

Tämä blogiteksti on osa opettajaopintoihini liittyvää opintokokonaisuutta, ”opettajan kehittyvä toimintaympäristö” opintojaksolla. Työssä tuli tutustua mm. opetukseen liittyvään lainsäädäntöön sekä valita yksi ajankohtainen kehittämistarve tutkittavaksi ja analysoitavaksi.

Omakohtaiset kokemukseni yrittäjän näkökulmasta eivät ole ammatillisen opetuksen tasoa imartelevia. Osittain tämä oli syynä ajankohtaisen kehittämistarpeen valintaan ja siihen liittyvän kyselyn laatimiseen. Halusin kyselyllä selvittää, olenko yksin kokemuksieni kanssa vai onko muillakin yrittäjillä samansuuntaisia kokemuksia. En ilmeisesti yksin ole. Valmiita vastauksia ei minulla ole kuinka tilanne pitäisi ratkaista, mutta jos jaksat lukea tekstin, niin toivottavasti se herättää pohtimaan miltä tulevaisuus näyttää ellei korjausliikkeitä tehdä.

Taustaa

Olen itsekin kohta kolmentoista täysipäiväisen yrittäjävuoden aikana päässyt ”nauttimaan” aika-ajoin harjoitteliljoiden ohjaamisesta.

Esimerkiksi harjoittelijan piti olla minulla viime syksynä harjoittelussa 4,5 kuukautta. Valmistelin häntä varten koneen, tulostimen, loin tarvittavia tunnuksia, aikataulutin ja suunnittelin mielekkäitä työtehtäviä useamman kuukauden jaksolle… eli käytin omaa aikaani jo ennakkoon useamman tunnin ja jokusen euronkin.

Harjoittelija hoiti hommansa kyllä sinänsä hyvin, se mitä ihmettelen oli oppilaitoksen toiminta. Hän oli viimeisen vuoden opiskelija, joka oli saanut samasta työpaikasta jo aiemmin hyväksiluettua kaksi harjoittelua (toista hyväksilukua opiskelija itsekin ihmetteli). Hän työskenteli koko ajan osa-aikaisena harjoittelun ohessa samaisessa paikassa ja siitä sovittiin yhdessä. Kesken harjoittelukauden hänelle tarjottiin samaisesta paikasta ehdollisena (piti ottaa työ heti vastaan, eikä saanut esim. tehdä harjoittelua minulla loppuun) vakituista työtä ja oppilaitos oli sitä mieltä, että tämähän on loistava juttu ja hän saa lopun harjoittelun kuitattua siellä paikassa työskentelyllä. En väheksy yhtään kassatyöskentelyä, olen sitä itsekin aikoinaan useamman vuoden tehnyt. Mutten koe, että siitä mitenkään laajasti saa merkonomiopintoihin liittyvää opetusta ja koulutusta.

Opiskelijoilla on tänä päivänä tosi vähän lähipäiviä, jolloin olisi teoriaa tarjolla. Viime syksynä tällä kyseisellä opiskelijalla oli yksi päivä koululla ennen kuin harjoittelu alkoi.

Itsellä on jonkunlainen muistijälki muinaisista merkonomiopinnoista, että mitä se silloin piti sisällään ja mitä voisi olettaa merkonomiopiskeliijan osaavan. Ja se osaamisen taso ei sitä tuolla tyylillä ole tai tule olemaankaan. Paperilla voi näyttää hommien olevan jiirissä, muttei sitten käytännössä lähelläkään. Tuntuu, että ammatillisilla oppilaitoksilla ei niinkään ole kiinnostusta minkä tasoista opetusta he antavat, pääasia on se, että tutkintoja tulee ja niistä saadaan rahat.

On totta, että hyvin pitkälti harjoitteluun ja työhön tulevan henkilön oma aktiivisuus ja halu oppia vaikuttaa hänen tekemiseensä työelämässä. Mutta valitettavaa on, että ammatillisen opetuksen laadun varmistus on siirtynyt hyvin pitkälti oppilaitoksista yrityksiin ja opiskelijoille itselleen. Mutta näin sen ei tulisi olla.

Jokaisella opiskelijalla tulisi olla samat mahdollisuudet saada teoreettiset opit oppilaitoksista ja yrityksien tulisi pystyä luottamaan siihen, että opiskelijalla on etenkin valmistumisensa jälkeen papereidensa osoittamat taidot hallussaan.

Sitten tekemäni kyselyn vastauksiin. Suoranaisesti vastauksia ei voi tietenkään yleistää, sillä vastauksia sain kymmeneltä yrittäjältä ja alla olevissa pohdinnoissa on myös mukana omia havaintoja ja kokemuksia.

Yhteistyön muodot

Yrityksissä tehdään monenlaista yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Harjoittelijat ja työssäoppimisjaksoilla olijat ovat osa tätä. Muita yhteistyön muotoina vastauksissa nousi esiin mm. opinnäytetyöt, projektiluontaiset kokonaisuudet, mentorointi.

Tietotaidot

Harjoitteluun tulevien tietotaito oli vastaajien mielestä numeraalisella keskiarvolla mitattuna 2,57 (asteikko 1–4) eli melko hyvän ja melko huonon välimaastossa. Tietotaidon taso valitettavasti laskee ilmeisesti työelämään siirryttäessä, sillä kysyttäessä tietotaitojen tasoa töihin tullessa keskiarvo on 2,43 eli enemmän sinne melko huonon puolelle. Yhtenä syynä tähän itse analysoisin olevan ihan perusopetuksen puute nykyisessä opetuksessa. Kun lähitunteja ei ole, niin opiskelijat eivät myöskään mistään välttämättä sitä kirjaopetusta saa. Elleivät itse osaa sitä etsiä tai yrityksissä osata haalia mukaan osaksi harjoittelua myös oppikirjoja ”ammoisilta ajoilta”. Toinen syy on tietysti myös se, että harjoitteluun tulevien tietotason ei odoteta vielä niin korkealla olevan kuin jo valmistuneen eli osaamattomuus on harjoitteluvaiheessa osin hyväksyttävää sekä odotettua.

Kuinka hyvät opiskelijan valmiudet tiedoiltaan ja taidoiltaan olivat harjoitteluun tullessaan. 4=erittäin hyvät, 1=erittäin huonot.

Yhteydenpito

Oppilaitoksien yhteydenpito yrityksiin oli melko vaihtelevaa kymmenen vastaajan joukossa. Vaikka en tiedä tarkkaan keitä vastaajat ovat, niin tiedän kuitenkin kenelle ja mihin päin linkkiä lähetin, joten tiedän, että vastaajat ovat eri puolilta Suomea, eivätkä esim. ainoastaan Etelä-Savosta. Vastausten hajonta selittynee tällä, että eri oppilaitoksissa on erilaiset opetuskulttuurit ja opettajien erilainen suhtautuminen yhteydenpitoon. Voi olla, tästä ei ole mitään tutkittua tietoa tukena, että osalla opettajista on niin isot määrät paperilla ohjattavia opiskelijoita, ettei heillä ole mitään mahdollisuutta seurata kunkin opiskelua sillä tasolla kuin se olisi tarpeen.

Oliko ohjaava opettaja oppilaitoksesta yhteydessä yritykseesi ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja harjoittelun jälkeen.

Harjoittelijoihin varautuminen

Oppilaisten harjoittelujaksot ovat pitkiä, useamman kuukauden kerrallaan kestäviä. Kysyttäessä oliko yritykset saaneen informaatiota mitä tuleva harjoittelujakso tulisi sisältää, niin vähän yli 50 %:lle vastaajista opiskelija oli antanut informaation, yhdellekään vastaajista informaatiota ei ollut opettaja antanut.

Aina kun yrityksiin tulee harjoittelijoita, tulee yrityksissä tähän varautua. Tietysti, jos harjoittelijoita on ollut jo useamman vuoden ajan, säännöllisesti, sujuu harjoittelijan sisäänajo kuin itsestään. Mutta yrityksissä, joissa harjoittelijoita otetaan vastaan ensimmäistä kertaa, vaatii se useampiakin toimenpiteitä. Kyselyssä kysyttiin, kuinka työllistäväksi he kokivat harjoittelijan ohjaamisen, vastauksissa ei kumpaakaan ääripäätä ollut yksikään vastaaja valinnut. Vastauksien keskiarvoa katsottaessa kallistutaan kuitenkin melko työllistävän puolelle.

Vastaajista kukaan ei ollut joutunut tekemään hankintoja, mutta tämäkin on monesti tarpeen ensimmäisen harjoittelijan kohdalla. Tätäkin väittämää tukee yksi avoimessa kohdassa annettu lisävastaus: ”Harjoittelijat tekevät samanlaisilla ammattilaisvälineillä töitä kuin muutkin. Viime aikoina ei ole tarvinnut hankkia uuttaa kalustoa.”

Työvoimaa yrityksiin

Vastaajien yrityksiin 70 % oli palkattu viimeisen kahden vuoden aikana ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneita. Positiivista oli se, että kysyttäessä kuinka hyvin saatte ammatillisista oppilaitoksista työvoimaa yritykselle, vastaukset kallistuivat keskiarvoltaan hyvän puolelle.

Tässä kohdassa oli myös avoin kohta, johon vastaajat saivat halutessaan kertoa, mikä oli ollut syy/syyt huonolle työvoiman saamiselle? Tai jos teillä ei ole ollut tarvetta työvoiman saamiselle, niin sen sai kertoa tämän kysymyksen yhteydessä. Kahdella vastaajalla ei ollut tarvetta. Yksi vastaaja oli kertonut, että ovat vaihtaneet alaa tai asuinpaikkaa. Huolestuttavasti yksi vastaus kertoi siitä, mistä minäkin olen kuullut useammasta suunnasta: hankaluuksia on ollut mm. siinä, että parhaat tekijät menevät sopimuskumppaneille, oppilaitoksen suunnasta ei olla aloitteellisia tai opiskelijoilla on suorastaan vaarallisen heikot taidot (esim. rakennusala).

Yhdellä vastaajista oli selkeästi pidempi kokemus harjoittelijoista ja työnhakijoista. Ja hänen vastauksensa kertookin sen, että millaista hyvä yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on. Poikkeuksellisesti koko vastaus lainauksena: ”Meillä on erittäin hyvä yhteistyö koulun suuntaan ja joskus olemme myös kyselleet jo etukäteen halukkaita esim. kesätöihin ja joskus laitettu myös ilmoituksia koulun ilmoitustaululle. Muutaman viimeisen vuoden aikana ei kuitenkaan ole ollut tarvetta juuri näille henkilöille ketkä ovat viimeisimpänä olleet harjoittelussa, olemme pitäneet aiempien vuosien (kesä)työntekijöitä enemmän tai vähemmän reservissä. Olemme hyvin opiskelija- ja opiskelumyönteisiä niin uraa miettiviä nuoria kuin vakituisia työntekijöitämme kohtaan.”

Näkemykset ja ehdotukset ammatillisen opettamisen kehittämisestä

Yrittäjyysopetus tulisi saada osaksi ammatillisia opintoja: esim. yksi vastaajista kertoi, että lähihoitajaopinnoissa paikallisessa ammattioppilaitoksessa yrittäjyyskurssin anti keskittyi pelkästään ”yrittäjämäiseen työotteeseen”. Yrityksissä toivottaisiin, että opiskelijoilla olisi enemmän tietämystä yritysmaailman realiteeteista sekä yleistä tietämystä työelämästä. Ja ihan lisää ymmärrystä yrityksen tulosmuodostuksesta ja kulurakenteista, joiden perusteella tulos syntyy.

Kaivataan myös tiiviimpää yhteydenpitoa oppilaitosten suunnasta yrityksiin päin. Yhteydenpito pitää olla tietysti molemminpuolista, mutta yrityksellä ei välttämättä ole edes tietoa kuka olisi oikea taho keneen olla yhteydessä.

Työelämäjaksot ja työssäoppimiset tulisi pyrkiä järjestämään yhteistyössä yritysten kanssa osaamisen ja yritysten tarpeiden mukaan, ei lukujärjestysten tai lomien. Nythän nämä menevät täysin oppilaitosten lukujärjestysten ja lomien mukaisesti. Monesti opiskelijat olisivat itse valmiita joustamaan, mutta oppilaitosten suunnalta ei tule joustoa, mm. opettajien lomien takia.

Mihin on teoriaopetus jäänyt?

Yksi mikä nousee avoimissa vastauksissa esiin, on se, että yrityksissä peräänkuulutetaan paremman teoriapohjan perään. Kärjistetysti vähemmän oppimista videoita katselemalla, enemmän teoriaan tutustuen. Näin ollen opiskelijoilta tulisi vaatia enemmän kokonaisvaltaista oppimista ja tekemistä, myös teoriaosaamissa. Mutta ei voi vaatia, jos sitä ei oppilaitoksissa edes tarjota.

Työelämän perussäännöt

Työelämän pelisäännöt, vuorovaikutus ja tiimitaidot. Alasta riippumatta on vastassa em. lainalaisuuksia ja ne kuuluvat työelämään. Ammattitaitovaatimusten lisäksi tulisi osata myös työpaikkaan ja työsuhteeseen ja tekemisvelvoitteeseen liittyviä asioita, jotka ovat edessä lähes poikkeuksetta kaikilla, jo harjoitteluvaiheessa, mutta etenkin työelämään siirtyessä. Ja ihan alasta riippumatta.

Monelle opiskelijalle tulee oikeasti yllätyksenä, että työaika ei olekaan venyvä käsite, vaan työvuoroilla on tärkeä merkitys ja vuoroon merkityllä suuri vastuu oman tonttinsa hoitamisesta. Tällaisia normaaliin työpäivään liittyviä asioita on todella paljon. Kannattaisiko oppilaitosten käyttää luennoitsijoita tai omien alojensa työnantajia enemmän, jotta sieltä käytäisiin avoimesti keskustelemassa nuorten kanssa arjen perusasioista? Näiden perustaitojen opetuksen, puutteiden määrästä johtuen, tulisi kyllä kuulua osaksi opetusta, mutta sitä ei selkeästi tällä hetkellä siihen sisälly.  

Rahoitusperusteiden muuttaminen

Kun rahoitus perustuu pääasiassa tutkintomääriin, niin oppilaitokset tuntuvat haluavan kaikki ulos mahdollisimman pian. Ammatillisiin oppilaitoksiin tulee tänä päivänä paljon oppilaita ”pakotettuna”, osana työllistämistoimenpiteitä. Motivaatiota opiskeluun ei heillä kaikilla ole ollenkaan, mutta onneksi sentään osalla on. Laadulliset mittarit pitäisi saada keskiöön oppilaitosten rahoituspäätöksissä.

Opettajat työelämäjaksoille ja tarjonta vastaamaan tarpeita

Mitä, jos laitettaisiin opettajat työelämäjaksoille? Nämä avaisivat mahdollisesti opettajille uusia näkökulmia ja näkisivät sen, miten homma toimii käytännössä ja ehkä myös sen, että miksi sitä teoriaa pitäisi myös opettaa.

Yrittäjät voitaisiin sitouttaa koulutuksen kehittämistyöhön, mutta tämä ei onnistu ilman korvausta. Koska harjoittelijoihin ja opiskelijoihin käytetty aika on suoraan pois yrityksen tuottavasta toiminnasta, niin kauan kuin harjoittelija / opiskelija on päässyt ns. liikkuvan junan kyytiin. Tietysti isommissa yrityksissä saattaa olla resursseja järjestää ohjaus ”ilman korvausta”, mutta etenkin omalla alueellamme, Etelä-Savossa, on valtaosa yrityksistä pienyrityksiä, joilla ei erikseen erillistä hr-puolta ole, joka hoitaisi myös harjoittelijat ja opiskelijat.

Oppisopimuksia olisi mahdollista hyödyntää enemmän ja paremmin. Vaatisi kyllä kehittämistä, mm. oppisopimuksen työnantajakorvaus isommaksi ja palkka porrastaen opintojen etenemisen mukaan.

Positiivinen lopetus ja tavoite yhteistyölle

Yksi vastaajista oli avoimessa kentässä jättänyt vielä terveiset: ”Opiskelijoiden kanssa tekeminen, heidän kehittymisensä ja oivaltaminen on ihan mieletöntä! Vastuu ja käytetty aika eivät silloin merkitse mitään.” Tämä olisi se mihin tulisi pyrkiä ammatillisessa opetuksessa, että yrityksissä olisi, alasta riippumatta, tämä fiilis harjoittelijoille ja opiskelijoille paikkoja tarjotessa. 

MIKKELISSÄ OTETAAN JÄLLEEN LISÄÄ LENTOKORKEUTTA – BUSINESSTAPAHTUMA SAVON SIIVET JÄRJESTETÄÄN TOISTA KERTAA TOUKOKUUSSA 2023

Toinen Savon Siivet -businesstapahtuma ”lennetään” torstaina toukokuun 11. päivä 2023 Ikioma Areenan Viikinkiravintolassa Mikkelissä. Tapahtumalla tuodaan esiin koko Etelä-Savon etuja yrittämisen paikkana ja alueen kaupunkeja tapahtumakaupunkeina. Tapahtumaan toivotetaan erityisesti tervetulleeksi eteläsavolaisten yritysten väki sekä seutua potentiaalisena sijoittumisen paikkana harkitsevat yrittäjät. Nauttimaan päivän puheenvuoroista, kuulemaan menestystarinoita, verkostoitumaan sekä hakemaan inspiraatiota.

Ensimmäinen Savon Siivet -lento vuonna 2022 onnistui erinomaisesti ja loi uskoa sille, että tällaista tapahtumaa kaivataan Etelä-Savossa. Tapahtuma toimii loistavasti yrityselämän uusien avauksien foorumina ja hengennostattajana, kiittelee tapahtuman tuottaja Saara Liukkonen.

Päivälento lennetään Ikioma Areenan Viikinkiravintolassa Mikkelissä torstaina 11. toukokuuta 2023 klo 10–16. Paikkavalinnasta tapahtuman tuottaja Saara Liukkonen kertoo, että paikaksi haluttiin tänäkin vuonna valita ei niin perinteinen seminaarisali, vaan haluttiin viedä tapahtuma johonkin ei niin totuttuun ympäristöön. – Mikkelin Jukureiden kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen päädyttiin Viikinkiravintolaan. Ikioma Areenan hyviä puolia on myös se, ettei parkkipaikoista ainakaan tule ongelmaa, naurahtaa Liukkonen.

Päivää on mahdollista jatkaa vapaamuotoisesti verkostoituen DOM Mikkelin tiloissa.

Puhujat tulevat läheltä ja kauempaa

Tapahtumassa on kuusi puhujaa, omien alojensa rautaisia tekijöitä. Valtaosa puhujista tulee Etelä-Savosta tai heillä on tänne jonkinlainen side. Ensimmäinen puhuja julkaistiin tänään 30.12.2022. Hän on monelle jääkiekkoa seuranneille suomalaisille tuttu mies, jota ei helpolla saada mikrofonin varteen kertomaan omista kokemuksistaan ja siitä, että miten rakennetaan menestynyt, yhteen hiileen puhaltava joukkue epäilyistä huolimatta. Savon Siipien ensimmäinen puhuja lavalla on Mikkelin Jukureiden päävalmentaja Olli Jokinen. Hän kertoo omassa puheenvuorossaan mm. siitä, mihin asioihin hän omassa valmennuksessaan kiinnittää huomiota, mitkä ovat hänen menestyksensä salaisuudet.

Päivän juontajana, stuerttina, toimii ensimmäisen vuoden tapaan Olli Marjalaakso. – Lisää mielenkiintoisia, kiinnostavia ja innostavia puhujia sekä lisätietoja oheisohjelmista julkistetaan heti alkuvuodesta 2023. Kannattaa siis seurata Savon Siivet -kanavia niin somessa kuin verkossa, vinkkaa Liukkonen.

Liput lennolle myynnissä

Savon Siivet 2023 -businesstapahtuman liput ovat myynnissä. Osta lentolippusi osoitteessa: www.savonsiivet.fi Lippujen hinnat nousevat porrastetusti tapahtumapäivän lähestyessä.

Tapahtuman verkkosivut löytyvät osoitteesta savonsiivet.fi. Somesta tapahtuma löytyy Facebookista sekä Instagramista. Tapahtuman tuottajana toimii SaaraLiu:n yrittäjä Saara Liukkonen. Mukana toteutuksessa on myös tänä vuonna Mikkelin Nuorkauppakamari ry ja heidän joukoistaan koottava projektiryhmä. Lentoa mahdollistamassa on myös joukko yhteistyökumppaneita, mukana ovat tällä hetkellä Etelä-Savon kauppakamari, Mikkelin Jukurit, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Mindhive Oy ja Xentre – yrittäjyyden ja innovaatioiden tutkimus- ja koulutusyksikkö.

Tuulimyllyjä vastaan taistelemista

…tuntuu olevan ainakin yksinyrittäjien arvostamisen muuttaminen oikeaan suuntaan. Aika ajoin törmään kommenttiin ”yksinyrittäjät eivät ole oikeita yrittäjiä, kun he eivät työllistä ketään, eivätkä näin ollen ole vastuussa kenenkään muun toimeentulosta”. Viimeksi tähän kommenttiin törmätessäni jäin kyllä sanattomaksi, koska jotenkin oletin, että kyseisellä henkilöllä olisi ollut toisenlainen näkemys. Hän on pitkään toiminut yritysrajapinnassa ja tavannut urallaan monen monta yrittäjää, myös yksinyrittäjiä, vaikkei itse yrittäjä olekaan. Mutta tuo kommentti sai minut ”tarttumaan kynään” ja pohtimaan tätä asiaa. Toimin tällä hetkellä Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäverkoston johtoryhmän puheenjohtajana sekä Etelä-Savon Yrittäjien yksinyrittäjävaliokunnan puheenjohtajana. Olen tästä aiheesta käynyt keskustelua mm. tuolla johtoryhmässä ja pyysin havaintoja myös heiltä. Valitettavasti meillä kaikilla on samankaltaisia kokemuksia yksinyrittäjyyden arvostamisesta.

Meitä yksinyrittäjiä on yrittäjien joukossa iso osa, yli puolet kaikista yrittäjistä on yksinyrittäjiä eli emme me mikään pieni joukko ole ja meitä on monella alalla ja monen kokoista yritystä tuossa joukossa. Meitä kuitenkin yhdistää se, että olemme yksinyrittäjiä.

Tuo alussa mainitsemani väittämä ei ole ainoa mihin törmäämme. Muutama lisää on tässä:

Yksinyrittäjä ei voi kasvaa.

☑️ Kyllä voi. Ja moni yksinyrittäjä on kasvattanutkin omaa liiketoimintaansa ja tehnyt kasvusuunnitelmat tuleville vuosille. Kasvu ei tarkoita aina automaattisesti sitä, että yritykseen palkataan lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi itse en välttämättä tule koskaan palkkaamaan työntekijää itselleni, vaan ennemmin teen töitä verkostomaisesti.

Yksinyrittäjää pitää jonkun elättää.

☑️ Ei tarvitse. Eikä ole edes aina mahdollista. Yksinyrittäjä saattaa olla yksinasuva, yksinhuoltaja tai elää parisuhteessa, jossa molemmat ovat yksinyrittäjiä eli ei taloudessa ole muita maksajia. Viimeisimmässä yksinyrittäjäkyselyssä vastaajista 25 % tienasi alle 1000 €/kk. Tuohonkin on kuultu vastattavan, että kai sillä yrittäjällä sitten on joku, joka elättää häntä.

Yksinyrittäjä ei tiedä tiimityöskentelystä.

☑️ Ei pidä paikkaansa. Saattaa tietysti osan kohdalla pitääkin, mutta tiimityöskentelyyn tottumattomia löytyy ihan palkansaajistakin. Ei voi yleistää. Yksinyrittäjä ei välttämättä tee töitä yksin, vaan työllistämme muita yksinyrittäjiä tai yrityksiä (niitäkin jotka ovat työnantajayrityksiä) alihankkijoina tai teemme itse alihankkijoina töitä isommalle yritykselle. Itse esimerkiksi toimin useamman yrityksen kanssa yhteistyössä. Hankin lisäkäsiä tarpeen mukaan ulkopuoliselta taholta. Ja tuo taho ei välttämättä ole yksinyrittäjä, vaan monesti huomattavasti liikevaihdoltaan tai kooltaan isompi yritys kuin omani.

Olet VAIN yksinyrittäjä.

☑️ Mistä tulee tuo sana vain. Suomen kielen sana yrittäjä on jo täysin väärä, emme me mitään yritä, vaan teemme. Siihen eteen, kun lisätään yksin sana, niin moni vähättelee vielä enemmän meidän tekemistämme tai, että harrastamme yrittäjyyttä ja näperretään vain jotain. Sanotaan, että yrittäjyys kannattelee Suomea, mutta samaan aikaan moni on sitä mieltä, tarvitsemme vain oikeita työllistäviä yrittäjiä, kun yksinyrittäjä työllistää vain itsensä. Se on tullut kyllä hyvin selväksi, että yhteiskunnan näkökulmasta se yrittäjän työllistyminen on selvästi vähempiarvoista kuin se, että joku muu työllistyy. Knoppitietona, että työttömiä on Suomessa melko lailla saman verran kuin yksinyrittäjiä. Monelle yksinyrittäjälle yrittäminen on ollut ainoa vaihtoehto työttömyydelle. Jos yksinyrittäjät lopettaisivat, niin Suomessa olisi melko katastrofaalinen työttömyystilanne.

Yksinyrittäjä on samanlailla yrittäjä kuin työllistäväkin yrittäjä. Isoimpana erona työllistävään yrittäjään lienee se, että yksinyrittäjä tekee päätökset yksin ja kantaa vastuun yksin. Peilikuva on loppupelissä se ketä hän voi kiittää tahi syyttää. Ja myös niin lainsäädännön puolesta kuin verottajankin mukaan yksinyrittäjä on yrittäjä. Samalla tavalla maksamme YEL-maksut kuin työnantajayrityksen yrittäjä.

Työtä meidän arvostuksemme lisäämiseksi teemme jokainen yksinyrittäjä omalla tekemisellä ja sen lisäksi myös Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston johtoryhmä on pyrkinyt tekemään tuota työtä nyt viidettä vuotta. Muttei ajatuksia tai opittuja tottumuksia muuteta sormia napsauttamalla. Odotan sitä päivää, kun kuulisin useammin keskustelukumppanin suusta, että hienoa, että olet yrittäjä, sen sijaan, että kuulisin etten ole oikea yrittäjä, koska en työllistä.

Jatkan edelleen tuulimyllyjä vastaan taistelemista ja olen ylpeästi YKSINYRITTÄJÄ.

10 vuotta täysipäiväistä vapaata ja vastuuta

Kymmenen vuotta sitten toukokuussa sanoin itseni irti vakituisesta palkkatyöstä, tietämättä tarkkaan mitä tulen tulevaisuudessa tekemään. Takataskussa oli y-tunnus, jolla olin palkkatyön ohessa tehnyt joitain taittotöitä. Ja niinhän siinä kävi, että kesäkuun 2011 alusta lähtien olen ollut täysipäiväinen yrittäjä ja tällä viikolla tuota uraa tulee täyteen kymmenen vuotta 💪 

Vuosien myötä yrityksen tarjonta ja palvelut ovat hioutuneet nykyiseen muotoonsa. Nyt mennään kolmella kärjellä: viestintäpalvelut, koulutukset ja tapahtumat. 

Tänäkään vuonna (viime vuonna jäi Koronan takia väliin) ei ole näin kesäkuun ekan viikon perjantaina ”virallista” kahvitusta luvassa, sillä mitenkäs se yrittäjä juhlisi kuin töiden merkeissä 😃 Mutta lupaan kahvit tarjota, jos hubilla tulet pyörähtämään paikalla ollessani joku päivä. 

Mutta jotain juhlan kunniaksi 👏 Uusi logo, joka on Muudin Juulin ja Nikon käsialaa. Logon työstämisen tueksi kyselin joiltakin asiakkailta, ystäviltä  ja yhteistyökumppaneilta adjektiiveja ja värejä mitä tekemiseni tuo mieleen. Vastauksista nousi mm. seuraavia adjektiiveja ja kommentteja: monipuolinen, määrätietoinen, reipas, ammattitaitoinen, luotettava, iloinen, nopea, tehokas, ketterä, joustava, myös laaja-alainen, palvelualtis, asiantunteva, ajanhermoilla kuvaavat toimintatapaa, logolla voisi nostattaa mielikuvia nuorekkuudesta, uudenlaisesta ajattelusta ja dynaamisuudesta. Väristä taas turkoosi, koska muut tuntuu huijaukselta ja yksi suora lainaus ”En kyllä osaa muun värisenä ajatella kuin turkoosina, ainakin joku elementti logosta kannattaa pitää turkoosina, se on myös värinä puhdas, raikas ja ei-tylsä.” Mitä olette mieltä, täyttääkö logo edellämainitut?

Kiitos näistä vuosista asiakkaat, yhteistyökumppanit ja alihankkijat ❤️  Ilman teitä, ei olisi SaaraLiu:ta. 

Onpahan ollut vuosi…

Tästä vuodesta todennäköisesti vielä vuosienkin päästä tule ensimmäisenä mieleen ”korona”. Mutta kyllä tähän vuoteen on paljon muutakin mahtunut, kuten äsken huomasin, kun kävin lävitse mitä sitä nyt onkaan tullut tämän vuoden aikana tehtyä. 

Tässä, ei nyt ehkä niin lyhyt, mutta suht kattava katsaus vuoteen 2020.

eKoronaa, ennen Koronaa

Alkuvuodesta, eli tammi-maaliskuulla, ennen kuin koronavirustilanne (välikommentti: puhelimeni oppi keväällä tämän sanan hyvinkin nopeasti ja tarjosi sitä päivityksiin) pukkasi päälle, ehdin parissa tapahtumassa olla mukana ihan livenä paikan päällä. Ensimmäisenä tammikuussa oli TNP eli Työväen näyttämöpäivät, joihin liittyvät omat työt olin kyllä tehnyt jo vuoden 2019 puolella, mutta kätteni jälki näkyi tammikuun alussa. 

Helmikuun alussa oli RekryON 2020, jossa toimin tuottajana. Tapahtuman saama suosio osittain yllätti meidät järjestäjätkin. 

Maalis-toukokuun ajalle olin sopinut useamman koulutuksen kuin mitä pariin edelliseen vuoteen. Arvannette varmaan, miten niiden kanssa kävi? Kyllä, kaikki ne peruuntuivat perjantain 13.3. jälkeen 48 tunnin sisällä.

Infon valtavirrassa

Itselläni on useita luottamustehtäviä, joten kiitos niiden sekä samalla niiden johdosta elin hyvinkin sisällä ajantasaisessa tiedon valtavirrassa koskien koronaa. ISO kiitos kyllä kuuluu Suomen Yrittäjien tiimille, joka reagoi nopeasti ja vahvasti. Mutta tosiasia on se, että melko lailla tuosta maaliskuun 12. päivästä aina kesäkuulle asti aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä puhelin oli täynnä ajantasaista koronatietoa. Mitä tukia on tulossa, mitä on haettavissa, mitä neuvotteluja on käynnissä, ketkä tukia voivat hakea… Tätä tietoa yritin parhaani mukaan jakaa mahdollisimman monessa eri kanavissa kanssayrittäjille. Tämä toi mukanaan sen, ettei itselleni jäänyt aikaa sukeltaa murehtimaan miten korona tulee vaikuttamaan oman yritykseni toimintaan.

Uusia asiakkuuksia ja mielekästä tekemistä

Ilo oli huomata, että aiempien vuosien työ tuotti tulosta ja sainkin useamman tarjouspyynnön erinäisistä taittotöistä sekä verkkosivuista eri puolilta Suomea. Ja niistä suurin osa vielä tuotti tulosta eli pääsin tekemään töitä useammankin uuden asiakkaan kanssa. Korona on mahdollistanut myös sen, että nyt on helpompaa ja ”tutumpaa” myös asiakkaille hoitaa asiat etänä, joten maantieteellinen sijainti ei ole este toteutukselle. 

Pääsin myös verestämään vanhoja taitoja, kun sain tekstata DOM Mikkelin ikkunoihin ihan perinteisellä, vanhanajan, mainostekstauksella korona-ajan pizzalistat. 

Tämän vuoden aikana olen päässyt myös tekemään useammalle asiakkaalle verkkosivut ja mikä parasta löysin paikallisen yhteistyökumppanin sivujen toteutukseen, kiitos Verkkoverstas ja Jussi. Vuoden 2020 aikana julkistettuja sivuja ovat: JCI Senate in Finland (www.suomensenaatti.fi), TeaHouse of Wehmais (www.teahouse.fi), Kirjalan Kirpputori (www.kirjalankirppis.fi), Savon Lämpötekniikka Oy (www.savonlt.fi).  Lisäksi Mikkeliin avautui syksyllä uusi naistenvaateliike ja sain Hinee Oy:lle suunnitella ja toteuttaa koko setin; logosta verkkosivuun ja ilmoitusten ulkoasuun (www.hinee.fi). Muutamat sivut ovat työn alla ja julkistettaneen vuoden 2021 puolella. 

Viestintää monella tapaa

Vuoden aikana on tosiaan päässyt verestämään vanhoja taitojakin, mutta paljon on tehty sitä perustekemistäkin. Videoita säässä kuin säässä, päivityksiä eri asiakkaille sosiaaliseen mediaan, tiedotteita ja tekstejä. Mikkelin kansalaisopiston esitteeseen parisenkymmentä haastattelua, etänä valtaosa.

Koulutukset muuttivat muotoaan

Kuten tuolla aiemmin mainitsin, niin kaikki sovitut livekoulutukset peruuntuivat oikeastaan alta aikayksikön. Mutta kuten moni muukin asia tänä vuonna, niin myös koulutukset siirtyivät verkkoon. Olinhan minä miettinyt erilaisia tapoja toteuttaa omia koulutuksia verkossa, mutta nyt se oli sitten toteutettava 😀 Nyt syksyllä on koulutuksia pidetty hybridimallilla sekä täysin etänä. Oman haasteensa tuo verkon yli toteutettava koulutus on, sillä yksi syy mistä saan eniten positiivista palautetta pitämistäni koulutuksista on se, että pystyn osallistamaan ja haastamaan osallistujat osallistumaan koulutuksiin ja pystyn lukemaan ruumiinkielestä, jos joku haluaisi kysyä jotain… mutta, kun se näköyhteys usein noista verkon yli pidettävistä koulutuksista jää pois, niin tuota taitoa on haasteellisempi hyödyntää.

Kesäkuussa hankin koulutuksia varten omaa kalustoa, jotta ei ainakaan jää koulutukset siitä kiinni, että kuva ja ääni ei toimi. Kalusto pääsikin heti alkuun jo testiin, kun toimin moderaattorina yhdessä webinaarissa.

Onnen päiväkirja

Syksyllä koronan ”toisen tulemisen” myötä heräsi meillä Huuhkan Hennan kanssa somen keskusteluissa esiin, että nyt halutaan jotain positiivista vastaiskua kaiken tämän vuoden jälkeen. Ja niin syntyi ”Onnen päiväkirja” -ryhmä facebookkiin. Toteutus on tehty yhdessä Mainostoimisto Groteskin ja Mikkelin Kaupunkilehden kanssa. Ilo on lukea niitä arjen positiivisia juttuja.

Otonkulma

Olen nyt noin puolitoista vuotta ollut yhteyshenkilönä HUB Otonkulmassa ja tänä vuonna rooli vähän kasvoi ja nyt koko Otonkulman liiketilat (ja pari muuta) ovat ns. miun käsissä, eli tarvittaessa esittelen tiloja ja käynnistän neuvottelut.

Vuoden lopussa HUBin puoli aikalailla täyttyi, pari huonetta on vielä vapaana ja lisäksi meillä on piirustukset lisähuoneisiin jo olemassa eli jos kiinnostaa yhteisöllinen työtila, niin tiedät keneen olla yhteydessä 😉 Itse myös muutin kesäkuussa

toimiston HUBin sisällä: kulmasta kulmaan ja nyt olen siinä huoneessa, johon suunnittelin alunalkaenkin tulevani 😀

Kannustusta ja tukea

Keväällä pääsin mukaan Mainostoimisto Groteskin ideoimaan kampanjaan, jossa muistutimme siitä, että yhdessä vastuun kantamalla selviämme tästä.

Olen tänäkin vuonna ollut tukemassa Lady Bouncersin toimintaa, kun olin kesällä Laitisen Annin kummisponsorina. Ja mikäs oli ollessa, kun Ladyt ottivat sarjassaan kultaa. 

Tänä vuonna olin mukana myös Mikkelin Palloilijoiden ”Yhdessä pareMPi”-verkostossa. Tästä tarvitsee antaa MP:n taustaporukalle pisteet. Monikin seura voisi ottaa mallia kuinka pienillä teoilla voi huomioida yhteistyökumppaneita.

Mikkelin keskustankehittämisyhdistys Mikke ry koordinoi tsemppiterveisiä Essoten henkilökunnalle ja minäkin pääsin muiden HUBin yritysten kanssa osallistumaan yhden näiden terveisten kasaamiseen. 

Matkat ja vierailut

Melko vähiin jäi matkat tänä vuonna, ihan Suomen sisälläkin. Kaksi kertaa kävin Viitostie ry:n hallituksen kanssa tapaamassa päättäjiä. Siinäpä ne matkat tänä vuonna taisi olla 😀

Omaa yritystarinaani sain olla kertomassa pari kertaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoille Etelä-Savon Yrittäjien kanssa. Ja lisäksi pari muuta vierailua. Ja suurin osa noistakin etänä.  

Yllätyksiä

Vuoden aikana tuli myös pari yllätystä, vaikka kyllä koko vuosi oli yksi yllätys 😀 Kesällä voitin Wannado:n facebook-kilpailussa virtuaalisen assarin käyttööni päiväksi. Sain käyttää vielä tuon päivän työtunnit useammassa erässä ja monta kertaa olen saanut teetettyä pikkujuttuja heillä. Lämpimästi suosittelen palvelua. 

Elokuussa sain puhelun Länsi-Savon toimittajalta, että he haluaisivat minut mukaan ”Miun Mikkeli” -artikkelisarjaan. Sarjassa paikalliset esittelevät heille tärkeitä paikkoja Mikkelistä.

Katse tulevaisuuteen

Nyt katseet on jo osin suunnattu vuoteen 2021 ja ollaan odottavalla kannalla… toivottavasti elo normalisoituisi mahdollisimman nopeasti. Emme ehkä enää siihen aivan samaan pääse, mutta jos vaikka saisi tavata ihmisiä ja matkustaa vapaammin, niin sekin olisi askel normaalimpaan.

Toivon myös, että mahdollisimman moni yritys tämän tilanteen jälkeen on vielä tarjoamassa tuotteitaan ja palvelujaan sekä pitämässä yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Pyritään jokainen omalta osaltamme mahdollistamaan yritysten tulevaisuus pyrkimällä siihen, että käytämme paikallisten, suomalaisten yritysten palveluja omien mahdollisuuksien mukaan. 

Omasta tulevasta tekemisestä myös muutama sananen… Vuoden 2020 uutuus, työpajat, ovat valikoimassa myös tulevana vuonna. Ja olemme yrittäjäkollegan kanssa kasanneet kuntavaaliehdokkaille kampanjointia varten paketteja, joista lisää heti tammikuulla. Heti alkuvuoden aikana on luvassa yhden uuden asiakkaan kanssa muutaman kuukauden yhteistyö, jota odotan jo jännittyneen innostuneena. 

Kiitokset

Lopuksi vielä kiitokset tästä vuodesta kaikille asiakkaille sekä yhteistyökumppaneille. Luotetaan siihen, että vuosi 2021 tulee olemaan jotain aivan muuta kuin vuosi 2020. 

Hinee Oy avautuu elokuussa Mikkelissä

Joskus pääsee olemaan mukana uuden yrityksen matkassa heti ”alkumetreillä” <3 Mikkeliin avautuu elokuussa uusi naisten vaateliike Kauppakeskus Akseliin, Hinee Oy. Olen saanut yrittäjä Pian visioiden pohjalta luoda yritykselle logon, www-sivut (yhteistyössä Verkkoverstaan kanssa), somekanavat sekä suunnitella tulevat teippaukset.

Käykäähän kurkkaamassa sivut ja ottakaa somekanavat seurantaan ja etenkin menkää sitten ostoksille, kun ovet avautuvat (Y)

Kiitos Pialle luottamuksesta sekä loistavasta yhteistyöstä <3

www.hinee.fi
www.facebook.com/hineeoy
www.instagram.com/hineeoy

TeaHouse of Wehmaisin www-sivut uudistettiin

Meiltä Etelä_Savosta, Juvalta, löytyy teen ystävien paratiiisi, TeaHouse of Wehmais. Vuosien aikana paikasta on kehittynyt monipuolinen kokonaisuus.

Useampi vuosi sitten tein TeaHouselle www-sivut, jotka toimivat aikansa, sen jälkeen oli jokusen vuoden verkkokauppa kärjellä toimiva sivusto. Viime vuoden puolella lähdettiin Annan kanssa miettimään sivujen uudistamista ja uudet sivut julkistettiin tuossa jokunen päivä sitten. Uudet sivut löytyvät tutusta osoitteesta: www.teahouse.fi

Sivujen tekninen toteutus tehtiin yhteistyössä Digitoimisto Verkkoverstaan kanssa.

Suomen Senaatille uudet www-sivut

Itselläni on ilo ja kunnia kuulua Suomen Senaattiin, joten oli huippua päästä uusimaan järjestön www-sivut.

Joitain kuvia vielä puuttuu ja niitä päivitellään sitä mukaan, kun niitä saadaan, mutta käykää tutustumassa www. suomensenaatti.fi

Sivujen toteutus tehtiin yhteistyössä Digitoimisto Verkkoverstaan kanssa.

Älä unohda viestintää

Viime päivinä on tarvinnut monessa yrityksessä reagoida nopeasti eteen tulleisiin, täysin odottamattomiin muutoksiin. Ja reagointia ei voi lopettaa, sillä muutoksia tulee varmasti vielä lisää. Muutoksista tulee viestiä mahdollimman nopeasti niin yrityksestä ulospäin kuin yrityksen sisällä. Kysymyksiä on paljon ja niihin vastaamisen kannalta on tärkeää pitää huolta olemassa olevista viestintäkanavista: verkkosivut, sosiaalinen media, lehdet, uutiskirjeet ja tiedotteet. Viestintää on syytä ennemmin tiivistää kuin supistaa koronavirusepidemian aikana.

Pystyn auttamaan viestinnässä ja markkinoinnissa ja pystyn tekemään sen etänä. Ota rohkeasti yhteyttä. Palvelen teitä myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Saara, p. 0405020583, saaraliu@saaraliu.fi

Palautteiden tärkeys

Pyrin aina keräämään palautteet vähintään pitämistäni koulutuksista, mutta kyllä ne kaikesta muustakin tekemisestä ovat monesti kullanarvoisia. Palautteiden perusteella toimintaansa voi aina kehittää ja viedä eteenpäin.

Minulla oli ilo kesäkuun alussa järjestää Viitostie ry:n 50 vuotisen työn kunniaksi kutsuvierastilaisuus Helsingissä.  Sää suosi ja paikkavalinta osui nappiinsa. Iso kiitos vielä kerran Ravintola Sipulin osaavalle porukalle.

Sain palautteen tyytyväiseltä tilaajalta, joka antoi luvan käyttää sitä myös omassa markkinoinnissani. Palaute on luettavissa Kokemuksia -alasivulta.