Kyselyikä?

Itselleni on vissiin iskenyt myöhäinen kyselyikä päälle, sillä moni asiaa kummastuttaa ja hämmästyttää pientä kulkijaa. Nyt nuo kysymykset kumpuavat tähän tekstin muotoon sekalaisessa järjestyksessä.

Muutosvastarinta – mistä se aina kumpuaa?

kysymysmerkkikasaLuin yksi päivä yhden aikakauslehden lukijapastaa, jossa keskusteltiin nuoren ja vanhemman väen eroista työpaikoilla. Keskustelu oli saanut alkunsa, kun joku nuorempi lukija oli kirjoittanut siitä, etteivät he halua aiheuttaa mielipahaa tuomalla uusia ajatuksia ja uusia toimintatapaehdotuksia työpaikoille tullessaan. Tähän oli sitten vanhempi ja ”viisaampi” lukija vastannut lukemassani numerossa. Hyvin tarkkaan hän ohjeisti, että pidä mölyt mahassasi riittävän kauan ja tuo ne sitten esille myöhemmin ja samassa yhteydessä totesi, että siihen mennessä olet jo tottunut yrityksen tapoihin ja olet huomannut ne toimiviksi… Niin, että näin. Pidä mölyt mahassasi ja mennään niillä mihin on jo totuttu? Eikö voisi avata ajatukset uusille mahdollisuuksille?

Sama asia tuli mieleeni kuunnellessani tänään Itä-Suomen Yliopiston Savonlinnan kampuksen professorin esittelyä uusista prosessissuunnitelmista ja siitä kuinka erilaista opettamisen tulisi olla kuin mitä nyt kouluissamme on. Mutta valitettavan monesti myös opiskelijat itse syyllistyvät vanhakantaiseen ajatteluun, myös opettajaopiskelijat. Heille on ehdotettu tuntien pitämistä vähän eri tyyliin, haastettu heitä heittäytymään ja ajattelemaan asioita eri tavalla. Silti sieltä jostain nousee se ajatus viimeistään välitunnin aikaan: ”ainahan oppituntien välissä on välitunnit ollut, eikö ne nyt olekaan aina 45 minuutin jälkeen?” Eikö tauot olisi järkevämpää pitää sopivassa kohdassa, eikä kellon mukaan. Ja miksi oppitunnit pitää jakaa äidinkieleen, matematiikkaan ja luonnontieteisiin, kun aineet voitaisiin sekoittaa ja saada oppimisesta samalla mielekkäämpää.

Keskusteluun nousi myös se fakta, että nykylapset lähtevät täysin eri tasolta taidoin ja valmiuksin kuin nyt kouluttautuvat opettajat. Esimerkiksi tämän päivän esikoululaisille tietokoneet ja älypuhelimet ovat yhtä itsestään selvyyksiä kuin puhumaan oppiminen. Eivät he ole koskaan miettineet miten he käyttävät hiirtä, he vain käyttävät ja tekevät. Ovatko opettajat jo siinä vaiheessa valmiimpia myöntämään, että koululaisilla on paremmat tietotekniset taidot kuin heillä itsellään? Vai jatketaanko sittenkin vielä vanhalla, tutulla kaavalla?

Miksi palautteeseen on niin vaikea vastata?

kysymysmerkkikasaGroteski nosti eilen omassa blogissaan aiheellisesti esiin Mikkelin kaupungin uudet nettisivut. Itse kummastelin jo betavaiheessa olleita sivuja ja niiden näkyvyyttä eri selaimilla. Viestintäjohtaja lähes suuttui kommentistani, etteivät he voi olettaa käyttäjien vaihtavan selainta sen mukaiseksi kuin he haluavat. Fakta on se, että (valitettavasti) monet käyttäjät käyttävät edelleen internet explore-selainta. Se on itse asiassa ainoa oletusselain kaupungin omissa koneissa. Tähän väliin täytyy tarkentaa, että ainakaan beta-sivut eivät näkyneet ko. selaimella oikein. En ole nyt niitä testannut ”julkaisun” jälkeen, sillä en juuri ko. selainta itse käytä. Vastauksena kysymykseeni sain tuolloin, että MTV3:n sivut on tehty samalla alustalla ja tällä nyt mennään ja että sivuilla on kerrottu, että sivut toimivat parhaiten Firefoxilla tai Chromella. Itse tuskailen yksien sivujen kanssa samantyyppisen selainongelman kanssa. Ne eivät näy IE:llä oikein, mutta muilla selaimilla kyllä. En aio tyytyä siihen, että oletan kaikkien vaihtavan selaimensa toiseen, vaan aion saada sivut toimimaan vielä joku päivä oikein. Koska tiedän, että ne toimivat testivaiheessa oikein kaikilla sivuilla, niin on niiden toimittava nytkin, vaikka ovatkin toisella palvelimella. Toivon mukaan se päivä on hyvin lähellä.

Se oli hienoa, että kaupungin sivuista pyydettiin palautetta, mutta olisiko ne palauttaneet kannattanut huomioida ja niihin reagoida eikä läiskäistä sivuja keskeneräisenä julkisuuteen.  Monissa näkemissäni palautteissa todettiin, että homma seis ja mieluummin alusta uudelleen kuin tuollaisena eteenpäin. Totta, että projekti oli myöhässä, mutta silti… olisiko ollut järkevämpää ottaa aikalisä ja hoitaa mieluummin sivusto kuntoon?

Syrjäytyneisyys, itse aiheutettua vai olosuhteista johtuvaa?

kysymysmerkkikasaViime aikoina on useissa kolumneissa ja blogeissa noussut esiin tarinoita syrjäytyneistä ja sivuun jääneistä aikuisista nuorista. Osassa tarinoissa on ollut paljon faktaa ja tunnistettavia epäkohtia, osassa ehkä enempi mediahakuisuutta…

Itse menin kyllä lähes sanattomaksi käytyäni erään puolitutun kanssa keskustelun töiden hakemisesta. Keskustelu alkoi siitä, että hän totesi elämänsä olevan mallillaan, jos hän saisi töitä. Samaan hengenvetoon hän myös totesi, että kun vielä siistijöistä pitäisi olla pulaa, niin on ihme ettei hän ole työllistynyt. Minä siihen tietysti kommentoimaan, että onhan niitä ehkä nyt melko vaikea saada, mutta totta, että siistijöistä on pulaa. Jatkoin, että oletkos minkä verran tehnyt hakemuksia. Vastaus kyllä tyrmäsi täysin, ei hän ollut kuulemma nyt useampaan kuukauteen edes tehnyt hakemuksia. Miten helvatissa hän voi olettaa, että hän saa töitä, jos hän ei edes hae niitä? Vai olettaako ja odottaako hän, että työnantaja käy hänet kotiovelta hakemassa.

Miksi ei valiteta, kun siihen olisi lupa?

kysymysmerkkikasaOlen viime aikoina saanut olla mukana Länsi-Savon ja kaupungin yhteisessä projektissa, Helpompi arki -teemasivuston sisällön tuottajana (osa Arkea helpottavat digitaaliset ratkaisut -kilpailua). Sivustolla on lomake, jolla kaupunkilaiset saisivat motkottaa sielunsa kyllyydestä ja odotinkin oikein, että sieltä tulisi yhteydenottoja niin paljon, että joutuisin kovaakin karsintaa tekemään. Ei ole ylitarjonnasta ollut pelkoa, vaan ennemminkin olen saanut etsiä ongelmia ja kaivaa niitä esiin. Eräs kaverini totesi, että sen takia ihmiset eivät motkota, kun se tarvitsee omalla nimellä tehdä. Totta, lomakkeella pitää ilmoittaa nimi, mutta siellä myös kysytään haastattelulupaa. Jos ei lupaa ole, niin juttu tehdään nimettömänä. Miksi olemme nimettöminä valmiita mollaamaan, kommentoimaan ja jopa haukkumaan? Koetaanko se niin helpommaksi? Nyt voisi nostaa huomaamiaan epäkohtia esiin ja ehkä sillä tavalla antaa jollekulle idean miten epäkohta voitaisiin ratkaista.

Suutarin lapsella ei ole edelleenkään kenkiä…

Olen tuntenut huonoa omaa tuntoa, kun olen huonosti kirjoittanut tätä blogia. Kaikille asiakkaille aina painotan, että jos ei kirjoituksia tule säännöllisesti, niin ei kannata aloittaa… Ja tässä sitä ollaan itse, edellinen kirjoitus alkusyksystä ja nyt elellään jo marraskuuta. Tähän tuli pituutta kyllä sen verran, että olisihan tuota asiaa saattanut olla jo aiemmin, mutta menköön nyt samalla kerralla enempi. Katsotaan milloin seuraavan kerran irtoaa 😉

Nautitaan

Kirjoittelen tätä blogitekstiä ystävien mökin laiturilla, lämpimässä syystuulessa auringosta nauttien. Säästä huolimatta huomaa, että syksy on saapunut… Saimaalta ei juuri kuulu kuin lintujen ääniä, veneitä ei kuulu eikä näy, naapuri mökeillä tuntuu olevan melko hiljaista. Mutta saanpahan rauhassa makoilla ja nauttia 😀

Syyskuun ensimmäinen viikko oli taas opetus yrittäjänä toimimisen vaihtelevuudesta. Ensin sain kokea ketutusta oikein kunnolla, kun hävisin yhden tarjouskilpailun. Eniten siinä harmittaa se, että tilaaja valitsi koulutuksen toteuttajan oman maakunnan ulkopuolelta. Syitä en moiseen ratkaisuun tiedä, mutta oma ketutuksen määrä olisi ollut vähäisempi, jos olisin hävinnyt paikalliselle toimijalle.

Iloinen yllätys tuli loppuviikosta, kun sain Facebookin kautta yhteydentoton ja kyselyn lähteä mukaan mielenkiintoiseen projektiin. Into pinkeänä odottelen jo, että pääsen aloittamaan tuon projektin ja mikä parasta se käynnistynee jo ensi viikolla, joten pääsen siitä kertomaan mahdollisimman pian 🙂

Viikonlopulle osui myös kyllä melkoinen jack-pot. Siitä ei ollut kovin kummoiset ennakko-odotukset, mutta joka olikin sitten jotain ihan muuta 🙂 Tällaiset ovat ihan parhautta. Lauantaina osallistuin Etelä-Savon ammattiopiston yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämään Tähtirastit-tapahtumaan. Olin kyllä ennakkoon saanut Pylkkäsen Teijalta tapahtumasta viestiä, jos hän oli hehkuttanut paikalle tulevaa puhujaa, mutta hieman skeptinen taidan nykyään olla ja en ihan kuulematta niele kehuja puhujista 😉 Täytyy tunnustaa, että Teija oli oikeassa, ZEF Solutionsin Jaakko Alasaarela oli kyllä esiintyjä, jonka takia pelkästään olisi kannattanut osallistua. Ei hän sinänsä mitään uutta ja mullistavaa kertonut, mutta innostavan ihanasti kertoi Oulun murteella oman yrityksensä tarinan. Aina kannattaa uskoa sekä luottaa itseensä ja tavoitella unelmia! Puheenvuoron jälkeen pääsimme jakaantumaan ryhmiin, saimme pikaopastuksen suunnistuksen saloihin NaVin porukalta ja eikun kohti Kalevankankaan metsiä rasteja etsimään. Melkoisen erilailla pääsi tutustumaan täysin erialalla toimiviin, uusiin ihmisiin kuin esim. jossain kahvipöydässä. Samalla saimme urheilla ja tutustua uuteen lajiin. Ei ollenkaan huono tapa viettää lauantaipäivää, auringon vielä helliessä meitä. Se täytyy loppuun vielä todeta, että vaikka kyseessä ei ollut kilpailu, niin meidän ryhmämme lähti viimeisenä matkaan, mutta olimme ensimmäisenä maalissa 🙂

Nyt käännän itseni ympäri ja jatkan auringosta nauttimista. Nauttikaahan tekin näistä syyskeleistä, kun vielä on mahdollista!

Sisältöä?

Sama sääntö pätee kaikkialla, niin painetussa materiaalissa kuin verkkomaailmassa: ellei sinulla ole sanottavaa, niin olisiko parempi olla hiljaa vai miettiä mitä haluat kertoa?

Tarkasta

Jos yritykselläsi on verkkosivut, facebook-sivut tai twitter-tili niin onhan sinulla, jollakulla yrityksesi henkilökunnasta tai ulkopuolisella taholla päivittämiseen tarvittavat tunnukset ja päivitysmahdollisuudet? Toivon mukaan yrityksesi www-sivut ovat siirtyneet  jo tähän päivään ja niitä voit itse (tai valtuuttamasi taho) päivittää selaimen yli. Ellei ole, niin tilaa uudet (voit jättää tarjouspyynnön halutessasi).

Toinen asia mikä kannattaa tarkastaa on, että onhan kaikissa medioissasi ajantasaiset yhteystiedot, yrityksesi kontaktihenkilöiden nimet sekä mahdolliset aukioloajat? Ellei ole, niin korjaa ne äkkiä! Asiakkaalle on turhauttavaa, jos hän ei löydä oikeita tietoja mahdollisimman helposti. Katso myös, että tiedot ovat yhteneväiset esim. www- ja facebook-sivuilla. Olen pari kertaa itse jonkun yrityksen tietoja etsiessäni törmännyt siihen, että www-sivujen mukaan yrityksen pitäisi olla auki, mutta sitten facebookista olenkin löytänyt tiedon, että onkin kesäaikaan eri aikaan avoinna.

Älä missään nimessä tee www-sivuille sivuille ajankohtaista/uutiset osiota, ellei yritykselläsi ole sanottavaa riittävän usein. Ja riittävän usein ei tarkoita kerran kuussa. Riippuen toimialasta, hieman yrityksen koosta on riittävän usein 2-3 vko tai vähintään kahden viikon välein. Valitettavan usein törmää sivuihin, jossa on ”tuorein” ajankohtainen uutinen parin-kolmen vuoden takaa. Mitä ajankohtaista tietoa se on?

Suunnittele

Mieti mitä haluat sanoa ja mitkä välineet ovat juuri sinulle sopivimmat. Jos valtaosa asiakaskunnastasi on alle kolmekymppisiä, niin painettu materiaali ei välttämättä ole se oikea heille. Tukimateriaalina se voi toimia erittäin hyvin.

Huolehdi, että yrityksesi materiaaleista löytyvät ne tiedot mitä asiakas tarvitsee kiinnostuakseen yrityksesi tuotteista tai palveluista.

Miksi pitää meteliä itsestään?

Tänä päivänä ihmiset eli asiakkaasi liikkuvat verkossa ja he liikkuvat siellä eri paikoissa. Enää ei välttämättä etsitä ensimmäisenä nettisivuja, vaan saatetaan hyvinkin kokeilla ensin löytää yritys sosiaalisen median kautta (Facebook/Twitter/Pinterest/LinkedIn/Google+). Rummuta yrityksesi olemassaoloa, jotta sen olemassaolosta tiedetään. Hyödynnä käytettävissä olevia medioita.

 Seuraa

Jotta tiedät oletko tehnyt oikeita päätöksiä, seuraa tunnusluvuista (esim. kävijämäärät sivuilla vs. ostot) toteumia. Ellei kehitys mene toivottuun suuntaan, ole valmis tekemään korjausliikkeitä.

 

Millä rahalla saa nettisivut?

Tämän kertaisen kirjoituksen aihetta miettiessä surffailin verkossa ja niin kävi, että aihe löytyi netin ihmeellisestä maailmasta. Aiheesta on kirjoitettanut useampi ja varmasti tulee kirjoittamaan myöhemminkin. Osittain me kaikki toistamme toistemme sanoja, sillä perusasiat ei miksikään muutu. Aihe on nettisivut ja niiden hinta.

Aina välillä minullekin tulee kyselyjä, että mitähän nettisivujen tekeminen maksaa. Se riippuu mitä haluaa  ja minkä verran pystyy panostamaan itse niiden tekoon vai tarvitaanko kaikki (ml. sisältö) ulkopuolelta. Riittävätkö ihan perussivut (tyyliin kotisivukone) vai haluatko, että tulevat sivut ovat sinun tai yrityksesi näkökannalta alun alkaenkin mietitty ja niitä voidaan muokata tarpeidesi mukaisesti?

Monesti ei ole tarkkaa tietoa tai mielikuvaa millaiset sivut halutaan tai tarvitaan ja itse valmistusprosessista ei tiedetä juuri mitään, täten käy usein niin, että halvan ostaminen tuntuu turvalliselta ja helpolta ratkaisulta. Sivujen tekemiseen kuuluu monesti itse sivujen ”pyöräyttämisen” lisäksi paljon selvitystyötä sekä teknistä tekemistä, korjauspyyntöjä ja korjausten tekemistä, luonnostelukierroksia, joskus joitain virheitä koodissa, väärässä paikassa olevia elementtejä, joskus jopa näkemyseroja mihin suuntaan sivuja pitäisi kehittää 🙂

Esimerkki: Nettisivut muutamalla alasivulla

Tässä on karkeasti esitelty mistä nettisivun hinta muodostuu ja mitä työvaiheita sivujen teossa on:

  • Suunnittelu 8 h
    • Tapaamiset, puhelut, sähköpostit
    • Sivuston tarkoituksen ja tehtävän selvittäminen
    • Ominaisuuksien ja toimintojen määrittäminen
    • Sisältörakenne, sivukartta
  • Ulkoasu ja sivujen rakentaminen 25-30 h
    • Soveltuvan teeman etsintä/suunnittelu
    • Sivujen graafinen ulkoasu ja layout (etusivu, yhteystiedot, galleria, lomakkeet…)
    • Julkaisujärjestelmän asennus ja muokkaus
    • Lisäosien asennus ja muokkaus
    • Tyylimääritykset ja sivupohjat
  • Sisältö ja sen tuottaminen 7-25 h
    • Sisällön lisääminen ja mahdollinen tuottaminen sivulle
    • Sivujen testaus, viimeistely ja optimoinnit
    • Julkaisu
    • Ohjeistus ylläpitoon julkaisun jälkeen

Ylläolevan työmäärällä tehtyjen sivujen hinnaksi muodostuu (40-63 h) 1.600 – 2.600 € + alv 24 %

Jos haluat saada tarkemman tarjouksen, jätä tarjouspyyntö. Pyydä halutessasi tarjoukset useammalta tarjoajalta. Varaudu myös siihen, että saamiesi tarjousten hinnoissa saattaa olla isoja eroja, mutta liian halpa ei aina ole paras (kuinka monta tuntia itse vastaavalla hinnalla tekisit töitä kaikkine sivukuluineen).

Jos sivuille ei ole tulossa kovin paljon sisältöä ja se on yksinkertainen, ei sen suunnitteluun tietty mene niin paljon aikaa, eikä hiomiseen ja pilkkujen viilaamiseen kulu montaa tuntia.  Jos sivuista on tulossa laajempi kokonaisuus monine alasivuineen ja sinne tarvitaan myös sisältöä toimittajan puolesta, se vaatii tottakai enemmän aikaa ja nostaa kuluja. Erillisellä kustannuksella sivuston toimittajalta on mahdollista saada myös sivustolle lisäpalveluja (mm. hakukoneoptimointi, Google Analytics). Muista myös varmistaa, että sivustosta on tulossa sellainen, jonka päivittäminen on helppoa niiden valmistuttua.

Alussa jo mainitsin, että mm. kotisivukoneella saat hankittua edullisemmin itsellesi sivut, jos et tarvitse laajoja kokonainaisuuksia, et  halua tai pysty panostamaan sivuihin mahdollisesti useampaa tuhatta. Kotisivukoneellakin tehdyt sivut kannattaa parhaan mahdollisen lopputuloksen kannalta tehdä yhdessä ammattilaisen kanssa.

Tapahtumista iloa

Tapahtumajärjestelyt ovat yksi parhaita asioita mitä tiedän. Tapahtuman koolla ja tyylillä ei niinkään ole väliä. Lopputulos on se mikä lopulta ratkaisee.  Ilo on ollut tänäkin kesänä suunnittelemassa ja järjestämässä eri kokoisia ja eri tyylisiä tapahtumia.

Kesäkuun alussa mikkeliläinen perheyritys, RL-Huolinta Oy,  järjesti juhlat kaikelle kansalle juhlistaakseen 40-vuotista taivaltaan. Tapahtuman eri osa-alueet pyörivät jätteen ympärillä 🙂 Ei ihan joka päiväinen juhlan aihe tuo jäte… Paras palaute oli yrittäjältä itseltään juhlia edeltävänä päivänä kuultu: ”Tajusin vasta, että huomenna on juhlat. Ihanaa, kun ei ole tarvinnut itse miettiä mitään, kun sinä olet hoitanut kaikki valmiiksi.” Niin sen asian pitää ollakin, tilaaja saa halutessaan valmiin kokonaispaketin, eikä hänen tarvitse itse käyttää omaa kallisarvoista aikaansa asioihin, jotka on tilattu muualta. Kuvia tuosta tapahtumasta löytyy facebookista.

Ehkä mieleenpainuvimmat juhlat kyllä tältä kesältä on viimeviikkoiset polttaribileet. Niissä jopa järjestäjät onnistuttiin yllättämään 😉

Molemmissa mainitsemissani tapahtumissa yhdessä erittäin ratkaisevassa roolissa onnistumisten kannalta ovat olleet ammattitaitoiset yhteistyötahot. Heidän kanssaan on ollut ilo tehdä tapahtumia, tietää tilatessaan mitä saa, eikä tarvitse jännittää tapahtumapäivinä, että sujuuko kaikki. Nämä tahot ovat kaikki paikallisia toimijoita ja heitä voin lämpimästi suositella muillekin. Kiitoksia yhteistyöstä Joanna, Oxa-ravintolat, AudioCenter, Mikkelin kaupunki, Saimaan Saaristo- ja venepalvelut ja Eräkuru. Samassa yhteydessä kiitokset myös polttariyllätykselle.

 

Osallistumisaktiivisuus

Sekä harrastusmaailmassa, että työmaailmassa painitaan saman ongelman kanssa: kuinka aktoivoida ihmiset osallistumaan? Työelämässä aktiivisuusprosenttia saa tietty nostamalla sillä, että työnantaja velvoittaa osallistumaan, mutta sama ei toimi harrastusmaailmassa.

Ollako tyytyväisiä, jos 10 % kutsutuista osallistuu tapahtumaan, johon on käytetty aikaa ja energiaa jo suunnitteluvaiheessa? Voimmeko olla tyytyväisiä, jos sadasta kutsutusta 10 osallistuu? Tietty riippuu osittain tapahtuman luonteesta ja kutsuttejen määrästä ollako tyytyväisiä vai ei, mutta kyllä itsestäni ainakin tuntuu 10 % melko alhaiselle määrälle oli tilaisuus minkä tyyppinen tahansa.

Mutta mitä tehdä osallistumisaktiivisuuden kasvattamiseksi?

On kokeiltu keppiä ja on kokeiltu porkkanaa, mikään ei vain tunnu toimivan. Onko meille tullut totaalinen ähky ja onnistummeko täyttämään kalenterimme liian täyteen liian nopeasti? Pakottamalla ei saa helposti tyytyväisiä osallistujia, eikä ole ilo kummallekaan pakon ehdoilla mukana oleva, ei järjestäjälle, eikä osallistujalle. Olisi löydettävä keinot joilla motivoida kutsutut osallistumaan oma-aloitteisesti.

Onneksi on poikkeuksiakin: saan olla harrastusporukassa mukana, josta noin 70-90 % osallistuu tapahtumiin, kun niitä järjestetään. Lisää tällaista sitoutuneisuutta muuallekin!

Lopuksi on todettava, että on koomista, kun kirjoittelen, kun ihmiset eivät osallistu ja olen itse yrittänyt jo useamman vuoden ajan sopia kavereiden kesken golfreissusta Tahkolle. Päivämäärä lyötiinkin parina vuonna lukkoon jo heti alkuvuodesta… mutta aina se on jonkun meidän neljän toimesta peruttu, eikä olla muuten vieläkään päästy pelaamaan sillä porukalla Tahkolle, ehkä vielä joku päivä…

Vinkki loistavasta opuksesta: Pysäyttämätön yrittäjyys

Sain ilon olla tekemässä Ilkka O. Lavaksen toista kirjaa ”Pysäyttämätön yrittäjyys”. Kirjan julkistamistilaisuus on 22.5. ja se tulee myyntiin isoimpiin kirjakauppoihin ja on tilattavissa kaikkiin kirjakauppoihin. Netistä sitä voi jo ostaa http://www.suomikauppa.fi/product_info.php?products_id=7215  Ilkka tekee samalla myös yrittäjyyskasvatusta. ”Kun tilaat yhden kirjan, niin lahjoitamme toisen kirjan lukiosta tai ammattikorkeakoulusta valmistuvalle nuorelle. Tavoitteenamme on lahjoittaa yhteensä 10 000 kirjaa valmistuville nuorille!” – Ilkka kertoo.

Ilman tilauspakkoa voit tilata kirjasta ilmaisen maistiaisen (.pdf): https://docs.google.com/forms/d/1LWYginPLJ950a694vUCp3IiOIlnfJC26XuAdpTqIB3E/viewform

Luomisen tuskaa ja valinnan vaikeutta

Miten voikin olla omien sivujen tekeminen aina välillä niin työlästä?!? Huomattavasti helpompaa on tehdä sivuja asiakkaan toimeksiannosta ja omata paljon selkeämmät mielipiteet niiden suhteen kuin omien ollessa kyseessä.

Omat sivut ovat tietysti toisaalta käyntikortti omasta tekemisestä, mutta nyt täytyy sanoa, että asetan kyllä asiakasyritysten toimeksiannot ensi sijalle ja sen jälkeen tulevat nämä omat sivut… nämä nyt etenkin kehittyvät eteenpäin yön tunteina. Onneksi tänään Voice julkisti uutisen tutkimuksesta, jonka voin ainakin omalta kohdaltani allekirjoittaa 😉

”Tuskaa” aiheuttaa myös se, etten osaa päättää haluanko pysytellä minimalistisessa ja kenties selkeämmässä sisällössä vai lisäänkö visuaalisena ihmisenä erilaisia kuvia kullekin alasivulle vai jätänkö missä vaiheessa säätämisen…

SoMen merkitys

SoMe, tuo silmiemme eteen yhä useammin hyppivä lyhenne on tätä päivää, sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monet yritykset pohtivat, että pitäisikö heidän hypätä tuohon maailmaan ja monet ovat lähteneetkin. Mutta aina joskus tulee mieleen omille asiakasyrityksilleni esittämä kysymys: Oletteko miettineet mitä tavoittelette sosiaalisessa mediassa olemisella? Onko mietitty miksi siellä ollaan? Syynä ei ainakaan saa olla se, että kun kaikki muutkin ovat, sillä ei ainakaan pitkälle pötkitä. Sama sääntö koskee somea kuin muutakin viestintää, suunnittelu on kaiken a ja o. Ilman suunnitelmia voidaan valita väärät kanavat, viestimme hukkuu informaatiotulvaan ja tavoittelemamme päämäärä kääntyykin itseään vastaan.

Mitä SoMe sitten on?

Sosiaalinen media tarkoittaa yksinkertaistetusti ihmisiä, jotka keskustelevat ja vuorovaikuttavat verkossa, internetin keskustelupalstoilla, erilaisissa yhteisöissä, sosiaalisissa verkostoissa ja blogeissa. Sosiaalisen median sovellukset kääntävät monologin dialogiksi: avointa, keskustelevaa ja osallistuvaa. Valittavissa on eri sovelluksia, jotka tarjoavat monia mahdollisuuksia. Niistä on löydettävä ja osattava valita omaa yritystä ne parhaiten palvelevat vaihtoehdot.

Mihin SoMea voi käyttää?

Esimerkiksi tuotekehityksen tukena, yrityksen tai tuotteen markkinoinnissa, mielenkiintoisten aiheiden esiin nostamisessa omalta toimialalta, tiedon välitykseen, asiakaspalveluun… Asiakaspalveluun some tuo loistavan lisäpalikan. Ihmiset ovat tänä päivänä entistä enemmän verkossa ja näin sen tavoitettavissa. Viime kuukausina monet pankkiliikkeet ovat ottaneet asiakaspalveluunsa mukaan chat-mahdollisuuden. Monista kansallisista yrityksistä löytyy esimerkkejä loistavasta asiakaspalvelusta somessa sekä myös ei niin loistavia esimerkkejä.

Tutustu ohjeisiin ja mahdollisuuksiin tai hyödynnä ammattilaisten apua!

Jos itselläsi on aikaa, mahdollisuuksia ja taitoa, niin tutustu somen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja valitse niistä omalle yrityksellesi parhaat. Monesti on parasta tukeutua tässäkin asiassa (kuten monessa muussakin) ammattilaisten apuun, kenenkään tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntijoita. Vaikka itse olen melkoisen kätevä emäntä, niin sähköasennuksia en lähde tällä tietämyksellä suuremmin tekemään, vaan turvaudun ammattilaisiin. Somesta sitä vastoin tiedän sen verran, että varmasti pystyn montaa yritystä auttamaan sillä saralla.

Lopuksi kysymys: Facebook on varmasti yleisin ja ensimmäisenä mieleen tuleva some-sovellus, mutta kuinka moni yritys tiedostaa ottavansa riskin tehdessään siellä ”Tykkää & Jaa” kampanjoita? Noihin törmää jatkuvasti, mutta tosiasia on, että nuo kampanjat ovat FB:n ohjeiden ja sääntöjen vastaisia.

Saara Liukkonen
Facebook.com/TmiSaaraLiu
twitter.com/SaaraLiu
linkedin.com/in/saaraliu